Millaiset häät, sellainen pariskunta?

Mikä tekee hyvät ja onnistuneet häät? Pysähdyin miettimään asiaa taannoin kun kävin ystäväpariskunnan talvihäissä. Nykyisin Suomessa (varsinkin etelässä) talvihäät on aina riskialtis vaihtoehto. Riski siihen - ettei ole lunta, vaan mustaa ja harmaata sekä ainoa talvesta muistuttava seikka on pirunmoinen pakkanen ja räntäsade - on kiusallisen suuri. Tällä pariskunnalla tammikuun puolessa välissä kaikki meni kuitenkin täydellisesti nappiin.

Pysähdyin miettimään mitkä elementit tekevät häistä onnistuneet? Jos seuraa facebookin hääryhmiä, niin ainakin yksi vaatimus on suunnaton kriisi ja stressi jo vuotta ennen häitä. Samoin ongelmat sormuksen kanssa (näköjään mikään Suomessa toimiva kultakauppaketju ei osaa tehdä mitään asioita oikein..) sekä puku on tietysti väärää sävyä ja aina viikko ennen häitä. Tottakai kaasojen ja bestmanien kanssa pitää tulla ongelmia ja kriisejä, ne vaan kuuluvat asiaan.

Miksi siis pysähdyin miettimään tällaista? Koska se aika, mitä seurasin tämän pariskunnan häiden puuhaamista, näistä ongelmista ei vaikuttanut olevan tietoakaan. He olivat itse hoitaneet häät, ilman kaasoja ja bestmaneja. Ilman kriisejä siitä, että joku "feidaa" tai jättää tekemättä tai tulematta. He olivat suunnitelleet häitään vuoden - itselleen, olihan kyseessä heidän häät.

Jos jälleen katsoo häähullujen ryhmää, kaikilla on karkkibuffettia ja saippuakuplia, mallia haetaan "neljät häät ja ties kuinka monet kriisit" - ohjelmasta. Ohjelma on aikataulutettu minuutilleen ja perinteitä puristetaan hampaat irvessä, koska on pakko. Siksikö häistä usein tulee niin väkinäisiä? Vieraat pelkäävät mokaavansa?

Täällä ei. Hääpari oli selvästi kotonaan, vieraat viihtyivät ja myös tutustuivat toisiinsa. Taisi siellä yksi parikin löytää toisensa, mielenkiinnolla sivusta seuraan (perkele!!). Onnistuneet häät siis ainakin tässä tapauksessa (sekä omasta että muiden vieraiden mielestä) tulivat siitä, että hääpari teki juhlat vain itselleen. Ja kutsui sinne rohkeasti rakkaita ihmisiä juhlimaan kanssaan. Ei pakkopuheita, ei kliseitä, vaan iloisia, nauravia ihmisiä.